tiistai 21. syyskuuta 2010

Joillekin outo, joillekin nami

Kokeilenpa aloittaa kirjoittamiseni tällaisella pienellä kyselyllä:

Olen  onnistunut saamaan monessa paikassa Suomessa harvinaista herkkua.
Se on veden elävää, mutta ei ole kala, ei liioin sammakko.
Sen pyyntiaika on nyt parhaillaan, mutta se ei elä järvissä.
Kerrotaan, että se pitää erityisesti anopeista.
Niitä myydän yleensä hiilillä paistettuna kappaleittain.
Kappalehinta Helsingissä lähentelee neljää euroa.
Kerpu on perinteinen myyntimitta.
Jotkut yhdistävät alkoholin sen syöntiin, mutta ei missään nimessä ole välttämätöntä.

No niin, kertokaahan millä olen herkutellut!

10 kommenttia:

  1. Tuleepa mieleen ainoastaan nahkiainen, joka on minun suurta herkkua! :)

    VastaaPoista
  2. Voisitko hieman vielä perustella, mikä sai Sinut moisiin ajatuksiin?

    Oikaisen arvoisien blogilaisten käsityksiä kunhan saan hieman lisää kommentteja!

    VastaaPoista
  3. No joo...

    Sen paras pyyntiaika on juuri menossa. Siksi ajattelin heti että tuo kuulostaa nahkiaiselta. Kun juuri eilen ajattelin ettei tänäkään syksynä saa nahkiaisia!

    Ja koska se ei oikeastaan ole kala, vaan ympyräsuinen.

    Olen kasvanut Pohjois-Pohjanmaan rannikolla, ja siellä "kalastettiin" nahkiaista sellaisilla soikeilla, noin metrin korkuisilla pajumerroilla.

    Parhaan ystävättäreni isä oli kalastaja, hän kalasti myös nahkiaisia ja hänen äitisä paistoi aina nahkiaisia syksyllä. Niitä sitten herkuteltiin!

    Nahkiaiset, jotka hiillostetaan ja sitten kastetaan vielä etikkaveteen ovat erityistä herkkuani. Voisin syödä vaikka kuinka monta. En saa koskaan tarpeekseni niistä, koska ei ole varaa ostaa niin monta kuin haluaisin syödä - slloin kun löydän niitä! :)

    En ole saanut nahkiaisia vuosiin, kun en ole ollut nahkiaisaikaan siellä missä niitä myydään.

    Nahkiainen nousee jokiin, eli niitä pyydystetään enimmäkseen jokisuilta.

    Jokeen noustuaan nahkiainen ei syö enää mitään, ja suoli surkastuu rihmaksi. Keväällä kudun jälkeen nahkiainen kuolee.

    VastaaPoista
  4. Määki tykkään nahkiaisista, syön ne aina paistettuna ja silmät kiinni, siis mun silmät ;))

    VastaaPoista
  5. Hahahha... miksi silmät kiinni? Ovatko nahkiaiset niin pahan näköisiä?

    Ei ne kyllä mitään kauniita olekaan, mutta sitäkin namimpia!

    VastaaPoista
  6. Rapuja ei pyydetä nyt ja nahkiaisetkin lienee jo pyydetty. Tosin etikassahan ne säilyvät ja kai pakasteessakin, mutta mitä sillä on alkoholin kanssa tekemistä?

    Itse en ikinä herkuttele näillä nahkiaisaraukoilla, niillä on niin hidas ja tuskallinen kuolemakin ja koko talo haisi kamalalle kun appi ja anoppi niitä paistoi.. siis peequun kommentti kyllä nauratti taas.

    VastaaPoista
  7. Joo, kysymys onkin laitettu syyskuussa, parhaaseen nahkiaisaikaan! :D

    Ne ovat niin namia että!

    VastaaPoista
  8. Voi luoja olen katsonut vain taivaantulen kommia ja me tytöt ollaan parempi myöhään jos silloinkaan tyylillä liikenteessä..

    VastaaPoista
  9. Ehkäpä voin jo vastata mustikselle:

    Eihän nahkiaisilla sinällään ole mitään tekemistä viinan kanssa, mutta vanhat, juopot äijät tarvitsevat yhdet jos toisetkin rohkaisut ennenkuin voivat näitä "viinamatoja" suuhunsa laittaa!

    VastaaPoista